Organisaatiorakenteen muutoksella tarkoitetaan muutoksia organisaation johtamisrakenteessa, päätöksenteon säännöissä ja rajoissa, raportointisuhteissa tai työnjaossa ja koordinoinnissa. Rakennemuutoksen tavoitteena on lähtökohtaisesti sovittaa tapa millä työtä ja yhteistyötä organisaatiossa johdetaan sen liiketoiminnan ja ulkoisen ympäristön vaatimuksiin.
Rakenteellinen muutos tarkoittaa usein hyvin erilaisia asioita eri organisaatioissa ja eri tilanteissa. Rakenteellisiin muutoksiin kuuluu esimerkiksi:
- Yksiköiden tai osastojen uudelleenorganisointi: työntekijöiden tai toimintojen ryhmittäminen uusiin yksiköihin organisaation strategian toteuttamiseksi tai yksiköiden välisen yhteistyön parantamiseksi.
- Matriisiorganisaatio -malliin siirtyminen: esimerkiksi alueellisesti toimivien myynti- ja maaorganisaatioiden sovittaminen yrityksen ydinosaamisen ympärille muodostettuihin liiketoimintayksiköihin – pyrkien saavuttamaan balanssin maantieteellisen laajuuden ja syvän osaamisen synnyttämän kilpailukyvyn välille.
- Hierarkian vähentäminen: johtamistasojen määrän vähentäminen organisaatiossa viestinnän ja päätöksenteon parantamiseksi.
- Ulkoistaminen tai nearshoring: tiettyjen toimintojen siirtäminen ulkopuolisille kumppaneille kustannusten vähentämiseksi tai erikoisosaamisen saamiseksi.
- Itseohjautuvan organisoitumisen toteuttaminen: lisätään tiimien ja yksilöiden autonomiaa ja omistajuutta työnsä suhteen.
Rakenteellisilla muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia työntekijöihin, koska ne voivat muuttaa heidän työtehtävänsä, esimiessuhteensa ja työn vaatimukset. Tätä kautta rakenteelliset muutokset voivat aiheuttaa ahdistusta, epävarmuutta ja vastustusta. Siksi on tärkeää, että organisaatio viestii muutosten syistä, odotetuista hyödyistä ja vaikutuksista työntekijöille sekä tarjoaa tukea ja resursseja, jotka auttavat työntekijöitä sopeutumaan uuteen organisoitumismalliin ja organisatoriseen rakenteeseen.
